Kaikki tällä sivulla esitetty statistiikka perustuvat suomen evankelis-luterilaisen kirkon omiin uusimpiin tutkimuksiin, tai evankelis-luterilaisen kirkon lainaamiin tutkimustuloksiin, heidän omissa tutkimuksissaan. Kaikki statistiikka on julkista. Analyysi perustuu pitkälti sosiologiaan.
Alla on tilasto suomen suurimmista uskonnollisista ryhmistä, eli niistä jotka käytännössä katsoen täyttävät ainakin 0,1 % osuuden. Uskontokuntiin kuulumattomien määrä on siksi pieni, koska myös suuri ryhmä helluntailaisia sekä uskontokuntiin kuulumattomia muslimeita, kuuluu tähän ryhmään (mikä ei tule ilmi tässä tilastossa). Alla esitetyt prosenttiosuudet ovat myös hiukan virheellisiä, johtuen pyöristysvirheistä sekä kahden eri tilaston yhdistämisestä. Tilasto kuvaa vuoden 2004 tilannetta.
| Uskonnollinen yhdyskunta: | Lukumäärä: | Osuus: |
| Suomen Evankelis-luterilainen kirkko | 4 370 000 | 83,8 |
| Uskontokuntiin kuulumattomat | 660 000 | 12,6 |
| Suomen Ortodoksinen kirkko | 57 000 | 1,1 |
| Helluntaiherätys | 48 000 | 0,9 |
| Muslimit* | 26 000 | 0,5 |
| Jehovan todistajat | 19 000 | 0,4 |
| Suomen Vapaakirkko | 13 000 | 0,2 |
| Katolinen kirkko Suomessa | 8 000 | 0,1 |
| Adventistikirkko | 4 000 | 0,1 |
| Muut (Mormonit, Baptistit, Juutalaiset jne.) | 11 000 | 0,2 |
* Muslimeiksi ollaan luokiteltu sekä järjestäytyneet muslimit (n. 2 000), sekä järjestymättömät (eli uskontokuntiin kuulumattomat, n. 24 000).
Alla olevassa tilastossa kuvataan suomen uskonnollisten ryhmien historiallista kehitystä. Tässä tilastossa sekä helluntaiherätys että uskontokuntiin kuulumattomat muslimit, ovat luokiteltuja uskontokuntiin kuulumattomiksi.
| Vuosi: | Luterilaiset: | Ortodoksit: | Muut yhdysk.: | Kuulumattomat: |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Muut uskonnot muodostuvat pääsääntöisesti juutalaisista ja islamilaisista seurakunnista.
| Vuosi: | Kristityt*: | Muut uskonnot: | Uskonnottomat: |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
* Jehovan todistajat ja mormoonit luokitellaan kristityiksi.
Jos luokitellaan suomalaiset heidän uskomustensa mukaan, saadaan totuudenmukaisempi tulos suomalaisten uskonnollisuudesta. Alla oleva statistiikka perustuu ev.lut. kirkon olettamukselle suomalaisten ”henkilökohtaisesta uskonnollisuudesta”, eikä siten kuvasta tietyn uskonnon aktiivisten harjoittajien lukumäärää, vaan perustuu täysin suomalaisten henkilökohtaisiin uskonnäkemyksiin.
| Kristityt: | Kristilliset: | Pakanalliset: | Pakanat: |
|
|
|
|
|
Yllä olevassa taulukossa kristitty on henkilö joka pitää sekä Jeesusta henkilökohtaisena vapahtajanaan, uskoo kadotukseen (= helvettiin) ja paratiisiin että persoonalliseen jumalaan. Pakana on puolestaan henkilö joka ei usko Jeesukseen, eikä persoonalliseen jumalaan, saatikka kuoleman jälkeiseen elämään. Kristillinen henkilö on henkilö joka omaksuu suurimman osan kristinkunnan opeista, suurin osa heistä ei hyväksy helvetin olemassa oloa ja suhtautuu Jeesukseen hieman kielteisemmin. Pakanallinen henkilö on henkilö joka ei usko persoonalliseen jumalaan, eikä pidä Jeesusta vapahtajanaan, mutta omaa kuitenkin jotain rippeitä kristillisistä uskonopeista.
Sosiologiassa on jo pitkään tiedetty trendin olemassa olo, jonka mukaan vanhemmat ihmiset ovat nuorempia uskonnollisempia. Nuoret 18-24-vuotiaat ovat yleisesti ottaen vähiten uskonnollisia, koska ovat irtautuneet perheestä ja sitä mukaan traditiosta, kun taas vanhimmat ihmiset asemansa vuoksi ja elinkaarensa päättymisen takia, ovat uskonnollisesti aktiivisia. Uskonnollisuuden erot ovat kuitenkin nykyään huomattavan suuret. Kun vielä 1900-luvun alussa voitiin puhua prosenttien eroista vanhimman ja nuoremman polven välillä, ovat erot nyt kaksin kolmenkertaisia.
Yllä olevassa taulukossa uskonnollisuus tarkoittaa niiden ihmisten lukumäärää ikäryhmästä, jotka pitävät itseään uskonnollisena. Monoteistien lukumäärä kuvastaa prosentuaalista osuutta ikäryhmästä, jotka uskovat yhteen jumalaan (ei välttämättä yhteen persoonalliseen jumalaan). Aktiiviset uskonnolliset ovat ihmisiä jotka käyvät aktiivisesti joissain uskonnollisissa tilaisuuksissa (ei välttämättä jumalanpalveluksissa). Rukoilevien lukumäärä kuvaa niiden prosentuaalista osuutta jotka rukoilevat vähintään kerran kuussa.
Samansuuntaisen kehityksen jatkuessa, uskontokuntiin kuulumattomat muodostavat enemmistön 2040-luvulla. Aktiivisen ja kiihtyvän kirkosta eroamisen lisäksi, muita syitä ovat kastettujen vähenevä määrä sekä vanhan uskonnollisen sukupolven luonnollinen poistuma. Jumalaan uskominen puolestaan muodostaa vähemmistön jo 2020-luvulla. Evankelis-luterilaisen kirkon mukaan noin 60 % suomalaisista osallistuu uskonnollisiin tilaisuuksiin harvemmin kuin kerran vuodessa.
Päivitetty: 21.04.2005