Tämä artikkeli on alunperin ilmestynyt #ateismi-kanavan verkkosivuilla ja on tämän sivuston ylläpitäjän käsialaa.
Termi ateismi on peräisin kreikankielestä. Etuliite a- ilmaisee sanoja ”ilman” tai ”ei”, ja teismi tarkoittaa uskoa jumalaan tai jumaliin. Kirjaimellisesti termi ilmaisee, ettei kyseinen henkilö usko jumaliin syystä tai toisesta.
Ateismi jaetaan yleensä positiiviseen ja negatiiviseen ateismiin. Positiivisen ateismin mukaan on olemassa selviä todisteita jumalan olemattomuudesta. Negatiivinen ateismi puoltaa käsitystä, ettei jumalan olemassaololle ole mitään näyttöä, toisin sanoen jumalan olemassaolo on epätodennäköinen. Todistustaakka tai todistamisvelvollisuus on kuitenkin aina sillä, joka esittää perusteluja jonkin väitteen todellisuudesta. Jumalaa ei siis ole, kunnes toisin todistetaan.
Yleensä jumalaan uskovat teistit määrittelevät ateismin uskoksi jumalan olemattomuuteen. Käsitystä perustellaan yleensä kysymyksellä uskosta Jumalaan, mihin ateisti vastaa kieltävästi. Kysymys on kuitenkin itsessään yhtä mielenvikainen kuin ”oletko jo lakannut lyömästä vaimoasi?” jolloin sekä kieltävä että myöntävä vastaus olisi huono. Ateistille jumalan olemattomuus on samanlainen itsestäänselvyys kuin se, ettei vaaleanpunaisia näkymättömiä yksisarvisia ole olemassa. Ateistit eivät siis aktiivisesti kiellä jumalaa.
Uskovatko ateistit mihinkään? Kyllä uskovat, mutta eivät jumaliin. Ero ateistin uskolle ja esimerkiksi kristinuskolle on, että ateistin usko perustuu logiikkaan, ei sokeaan luottamukseen ja antautumiseen. Ateistilla voi myös olla oma uskonto; esimerkiksi taoismi ja jotkin buddhalaisuuden muodot ovat ateistisia.
Yleisen käsityksen mukaan ateismi ei ole moraalitonta, ateistilta vain puuttuu moraalikoodia saneleva jumala. Ateistin moraali pohjautuu näin ollen humanistiseen etiikkaan, johon ateistin käsityksen mukaan muidenkin uskontojen moraalikoodit pohjautuvat. Ero on siinä, että monien uskontojen moraalikäsitykset ovat vanhahtavia ja yleisen humanistisen etiikan mukaan jopa moraalittomia. Ateistilla ei ole samanlaista moraalista taakkaa kannettavanaan, joten moraalikäsitykset pysyvät kiinni ajassa. Mitään erityistä poliittista kantaa ateisteilla ei ole.
Paljonko ateisteja on? Jumalattomia on maailman väestöstä miltei 15%, joista itsensä ateisteiksi määrittelevien lukumäärä on noin 3%. Syy tähän on, ettei ateistiksi luokittautuminen ole yleensä ollut kovin kannattavaa. Useissa valtioissa ateistit joutuvat vieläkin syrjinnän kohteeksi, joissain vaarana on jopa teloitus. Ateismin kannatus on ollut aina huomattavasti suurempaa kehittyneessä maailmassa kuin kehitysmaissa. Nykyään jumalattomien lukumäärä nousee noin 50% useassa Euroopan valtiossa.
Lue myös Marko Grönroosin artikkeli Ateismin määritelmistä.
Päivitetty: 13.06.2004