Aslan ry on ikään kuin SEksuaalisen TAsavertaisuusjärjestön eli SETA:n vastakohta. SETA:n päätavoitteen ollessa seksuaalivähemmistöjen tasavertaisen aseman ajaminen niin lakisääteisesti kuin käytännön tasolla on Aslan ry:n päätavoite seksuaalinen eheytys ts. homoseksuaalien seksuaalisen orientoitumisen muuttaminen heteroseksuaaliseksi. Vaikka tämä onkin Aslan ry:n pääsääntöinen tavoite, ja loogisesti tarkasteltuna — tietyssä valossa — jopa järkiperäinen, omaa Aslan mielenkiintoisia sivutoimia. Seksuaalinen eheytysprojekti kattaa, epäsuorasti, myös sisälleen itsetyydytyksen, transseksuaalisuuden, sekä avioliiton ulkopuolisten suhteiden pitämisen ”rikkinäisenä seksuaalisuutena”. Itse asiassa Aslan projekti on niin laaja että kaikkia, avioliiton ulkopuolisia, olevia himoja pidetään seksuaalisen rikkinäisyyden ilmentyminä. Tämä näkemys on surkuhupaisa varsinkin nykyään, kun lääketieteelliset tutkimukset ovat kiistatta osoittaneet itsetyydytyksen positiiviset terveysvaikutukset (mm. miesten eturauhassyövän ja naisten virtsankarkailujen vähentyminen jne.).

Tämän artikkelin tarkoitus onkin analysoida ja tuoda esiin ne ilmeiset puutteet ja virheet joita Aslan ry käyttää argumentaatiossaan omilla verkkosivuillaan. Kohteena toimii Aslan ry:n virallisen lausunnon osa, koskien samaa sukupuolta olevien parisuhteiden laillistamisesta, vaikka kritiikkiä voisi yhtä hyvin esittää myös muita Aslanin verkkojulkaisuja kohtaan. Alla olevan tekstin osaa ei ole muokattu, eikä yksittäisiä lauseita ole repäisty irti konteksteistaan. Omat kommentit ja vastaukset ovat kursivoidulla käsialalla.

Lausunto Aslan ry:
Tämä lausunto on siis se virallinen lausunto jonka Aslan ry toimitti oikeusministeriölle vastustaakseen samaa sukupuolta olevien parisuhteiden rekisteröimistä.

Oikeusministeriön asettaman työryhmän lausunto samaa sukupuolta olevien parisuhteen rekisteröinnistä lepää seuraavilla perusteettomilla oletuksilla:
Homoseksuaalisuus on terve seksuaalisuuden variaatio heteroseksuaalisuuden rinnalla
Homo- ja heteroseksuaaliset suhteet ovat yhtä tasapainoisia
Homoseksuaalinen käytös ei sisällä terveysriskejä
Parisuhderekisteröinnillä ei ole haitallisia yhteiskunnallisia vaikutuksia

Tieteelliset tutkimukset ja käytännön havainnot eivät kuitenkaan tue näitä oletuksia.
Vastaväitteitä oikeusministeriön työryhmän perusteluille koskien samaa sukupuolta olevien parisuhteiden rekisteröintiä

Väite 1: “Samaa sukupuolta olevat eivät ole tasavertaisessa asemassa muiden parien kanssa, koska ne eivät voi rekisteröityä perheeksi.”

1. vastaväite: Jokaisella aikuisella suomalaisella on mahdollisuus solmia rekisteröity parisuhde yhden vastakkaista sukupuolta olevan henkilön kanssa. Tämä mahdollisuus on myös homoilla ja lesboilla. Nykyinen laki kohtelee miehiä ja naisia tässä asiassa tasa-arvoisesti. Mikäli ei voida osoittaa, että homot ja lesbot olisivat kolmas ja neljäs sukupuoli, nykyinen tilanne ei diskriminoi heitä.
Oikeusministeriön väitteessä siis puhutaan samaa sukupuolta olevista pareista, siinä ei esitetä Aslan ry:n väitettä, jossa sukupuolet olisivat keskenään epätasa-arvoisia. Konkreettinen esimerkki: sekä Pekka ja Paavo että Jussi ja Maija ovat rakastuneita pareja. Jussi ja Maija voivat mennä naimisiin, Pekka ja Paavo eivät voi, Pekan ja Paavon keskinäinen suhde on siis heikommassa asemassa mitä Jussin ja Maijan suhde (ja on muuten yhä, vaikka parisuhdelaki hyväksyttiinkin vuonna 2001).

2. vastaväite: Mikäli parisuhdekäsite laajennetaan samaa sukupuolta oleviin, tasa-arvon nimissä pitää ottaa kantaa myös muihin parisuhteen muotoihin. Entä jos kolme biseksuaalia (ryhmäavioliitto), mies ja neljä naista (polygamia) tai veli ja sisar haluaisivat rekisteröidä suhteensa? Millä perusteella heiltä kiellettäisiin rekisteröity suhde? Myös näiden parien suhde saattaa perustua tasavertaiseen, aikuisten ihmisten väliseen rakkauteen. Edelliset tapaukset pitäisi huomioida loogisuuden nimissä, mikäli rekisteröinti mielletään ihmisoikeuskysymyksenä.
Ryhmäavioliittoihin taikka polygamiaan ei tule ottaa kantaa tasa-arvon nimissä, koska parisuhdekäsite on ainoastaan laajennettu koskemaan kahta henkilöä, sukupuoleen katsomatta. Mitään muutosta ei myöskään tapahdu veli-sisar parisuhteisiin, koska Aslan ry:n väite on ns. dicto simpliciter, eli yksinkertaisen nyrkkisäännön sovellus poikkeustilanteeseen. Sisarusten välinen avioliitto on nimenomaan erikseen laissa kielletty geneettisistä syistä. Myöskään muut argumentit eivät tue veljen ja siskon välistä liittoa, koska heidän jo olemassa oleva sukulaissuhde mahdollistaa perinnön jakamisen, perintöverotuksen sekä terveystilatietojen saatavuuden.

Väite 2: “Rekisteröinti merkitsee yhteiskunnan virallista hyväksyntää homoseksuaaleille ja heidän parisuhteilleen.”

1. vastaväite: Tämä näyttää olevan varsinainen poliittinen tavoite, sillä rekisteröityä parisuhdetta haluaa ilmeisesti vain vähemmistö niistä, jotka ovat homoseksuaaleja.
Parisuhteen rekisteröimistä haluavien määrällä tai prosentuaalisella osuudella ei ole käytännössä katsoen mitään tekemistä yhteiskunnallisen virallisen hyväksynnän kanssa. Toiseksi läheskään kaikki heteroparit eivät halua virallistaa suhdettaan, siitä huolimatta sellainen mahdollisuus on olemassa.

2. vastaväite: Miksi yhteiskunnan pitäisi normalisoida eräs psykoseksuaalinen kehityshäiriö? Vaikka homoseksuaalisuus ei ole sairaus, se ei myöskään ole ilmentymä tasapainoisesta lapsuuden kehityksestä.
Homoseksuaalisuuden syyllä ei ole olennaisesti merkitystä yhteiskunnan virallisen hyväksynnän kanssa. Homoseksuaalisuutta esiintyy kulttuurissamme, eikä sen kitkeminen ole (yrityksistä huolimatta) onnistunut. Tilanne on jo niin sanotusti normalisoitunut. Koska ei myöskään kiistattomasti voida osoittaa homoseksuaalisuudesta koituvan haittaa yhteiskunnalle ja/tai yksittäisille homoseksuaalisille henkilöille ei ole mitään syytä jättää hyväksymättä homoseksuaaleja sellaisenaan kuin he ovat. Monenlaiset muutkin, ennen vastustetut ja/tai häiriöksi luokitellut, erikoisuudet on yhteiskunnassa jo normalisoitu, esimerkiksi vasenkätisyys.

Väite 3: “Rekisteröinti muuttaisi asenteita suvaitsevammaksi homoseksuaalista yhteiselämää kohtaan.”

1. vastaväite: Rekisteröinti ei ole välttämätön asenteiden muuttamiseksi. Homoseksuaalisuuden hyväksyminen ei ole historian aikana ollut riippuvainen rekisteröinnin mahdollisuudesta (vrt. Kreikka, Rooma ja nykyinen arabikulttuuri).
Ei olekaan, mutta tämä ei tarkoita sitä, ettei yksittäisiä, mahdollisesti suvaitsevuutta parantavia, lakeja voitaisi säätää.

2. vastaväite: Asenteiden muokkaus lisäisi homoseksin kokeilua ja aiheuttaisi lisää ongelmia identiteetissään epävarmoille nuorille. Lisäksi kynnys muiden seksuaalisten poikkeavuuksien hyväksymiselle madaltuu.
Tässä väitteessä Aslan ry hyökkää jo suoranaisesti suvaitsevaisempia asenteita vastaan, onko Aslan ry piilorasistinen? Joka tapauksessa Aslan tuo väitteessä ilmi pinon olettamuksia. Ensinäkin suvaitsevaisuus ei välttämättä lisää homoseksin kokeilua. Toiseksi vaikka se lisäisikin sitä, se ei tarkoita että homoseksin kokeilu välttämättä johtaisi lisäongelmiin seksuaalista identiteettiään selvittäville nuorille, vaan saattaa päinvastoin selventää sitä. Lisäksi pitää ottaa huomioon että identiteetti ongelmien kokeminen on pitkälti myös riippuvainen siitä miten yhteiskunta mieltää tietynlaisen poikkeavan käytöksen. Näissä tapauksissa hetero- ja homosuhteiden samalle viivalle saattaminen helpottaisi homoseksuaalisuuteen taipuvaisten nuorten identiteettiongelmaa.

Vaikka onkin totta että muiden seksuaalisten poikkeavuuksien hyväksymiskynnys madaltuu, pitää ottaa huomioon homoseksuaalisuuden olevan myös elämäntyyli (esim. homoliitot), eikä niinkään pelkkä seksuaalinen poikkeus. Lisäksi oraali- ja anaaliseksi ovat jo pitkään olleet tavanomaisia heterosuhteissa. Myöskään BDSM-seksuaalisuus (Bondage, Domination, Sado-Masokism) ei ole harvinaista. Ainoat ns. laittoman seksuaalisuuden muodot pysyvät siis rikoslakiin kirjattuna, ja ovat tapauksia joissa molemmat osapuolet eivät ole 16 vuotta täyttäneitä tai eivät muuten ole yhteisymmärryksessä seksistä (esim. raiskaukset, pedofilia, sodomia, nekrofilia yms.). On siis vaikea vetää suoraa johtopäätöstä homoseksuaalisten parisuhteiden ja rikoslakiin kirjattujen seksuaalisten ilmentymien välillä, varsinkin kun otetaan huomioon se, ettei homoseksin harrastaminen ole ollut kiellettyä sitten 70-luvun lopun.

3. vastaväite: Kaupungeissa, joissa homoseksuaalisuuden suvaitseminen on huipussaan (New York, Los Angeles, San Fransisco, Amsterdam, Kööpenhamina ym.) esiintyy edelleen homoseksuaalisuuteen olennaisesti liittyviä ongelmia (suuri määrä irtosuhteita, epävakaat ja lyhyet parisuhteet, kemiallisten aineiden väärinkäyttö). Osassa näistä kaupungeista on mahdollisuus saada jopa paikallisen (homo)kirkon vihkimys.
Ylläesitetty vastaväite on erityisen huono. Ensinäkin yllä esitetyssä esimerkissä kausaalisuuden ja korrelaation, eli syy ja seuraussuhteiden, sekoittamisen vaara on ilmeinen. Yllämainittujen kaupunkien päihde ja parisuhdeongelmat eivät johdu kaupunkien homoseksuaalisesta luonteesta, vaan kaupunkien yleisestä vapaamielisestä ja suvaitsevasta ilmapiiristä. Toiseksi voidaan myös vahvasti kyseenalaistaa ovatko irtosuhteet, parisuhteiden vaihtuvuus, huumausaineiden käyttö tai homokirkkojen olemassaolo ylipäätään ongelmallisia. Nykyään suomalaisesta nuorisosta miltei jokainen on seurustellut enemmän kuin kerran. Lisäksi yli puolet heistä, ovat joskus harrastaneet irtosuhteita tai kokeilleet laittomia päihteitä (pääsääntöisesti kannabista), nuoriso käy myös kirkossa erittäin laiskasti (jos koululaisten pakkokirkotusta ei lasketa), joten on melko yhdentekevää suoritetaanko jossain kirkossa samaa sukupuolta olevien vihkiseremonioita vai ei. Kolmanneksi, yksittäisten homoseksuaalisten kaupunkien olemassaolo ei tarkoita sitä että samaa sukupuolta olevien parisuhteiden julkinen suvaitseminen muokkaisi koko suomesta ison homovaltion.

Väite 4: “Samaa sukupuolta oleviin pareihin eivät ulotu ne edut, joita aviopareilla on. Ongelmaksi muodostuvat esimerkiksi omaisuuden jakaminen eron tai kuoleman sattuessa sekä perintöverotus.“

1. vastaväite: Väite sisältää perustelemattoman a priori oletuksen, että homo- ja heteropareilla pitäisi olla samat edut. Mitä syitä on asettaa nämä parisuhdemuodot samalle viivalle? Näin palaudutaan väitteeseen numero 1.
Jos oletetaan kahden samaa sukupuolta olevan eläneen yhdessä vaikka 40 vuotta, on melko kohtuutonta jos kyseisellä parilla ei ole minkäänlaista perintöoikeutta toisiinsa. Tätä voidaan pitää ihmisoikeuskysymyksenä. Tietysti toisenlainen lakisäädös olisi myös mahdollinen, ilman parisuhteen virallista laillistamista, jota esimerkiksi (samaa sukupuolta olevien parisuhteiden laillistusta vastustanut) suomen ortodoksinen kirkko ehdotti. Toiseksi samaa sukupuolta olevien suhteiden rekisteröiminen ei ole (toistaiseksi) tuonut homoseksuaalisia suhteita samalle viivalle avioliitossa kanssa. Homoseksuaaliset suhteet ovat samalla viivalla ainoastaan suhteessa avoliittoihin.

Aslan ry:n koko dokumentti on luettavissa täällä [rtf]-tiedosto.

Lopuksi:
Koko Aslan ry:n argumentointi näyttää enemmänkin nojaavan heidän omaan a priori oletukseen, että homoseksuaalisuus on mielenterveydellinen ongelma, jota Aslan ry sittemmin yrittää tieteellisesti todistaa. Vaikka oletettaisiin homoseksuaalisuuden olevan mielenterveydellinen ongelma, sekoittaa Aslan ry:n uskonnollisia argumentteja tieteellisiin. Esimerkiksi esiaviollisia sukupuolisuhteita pidetään vahvasti yhtenä homoseksuaalisuuteen liittyvänä ongelmana, vaikka esiaviollisia sukupuolisuhteita ei olla, yrityksistä huolimatta, onnistuttu yhdistämään mielenterveydellisiin ongelmiin. Aslan ry ei myöskään jätä raamattua mainitsematta, siteeraten mm. Paavalin kirjeitä useasti sivuillaan.

Lisää komiikkaa syntyy, kun Aslan ry:n sivuillaan toisaalta argumentoi homoseksuaalisuuden luonnollisuutta vastaan, kun taas toisaalla Aslan ry perustelee, ettei jonkun asian luonnollisuutta voida pitää pätevänä argumenttina. Vaikka onkin yleisesti tiedossa, ettei jonkin asian luonnollisuutta voida pitää pätevänä argumenttina, seuraa tästä myös, ettei jonkin asian luonnottomuutta voida pitää pätevänä argumenttina. Oli homoseksuaalisuus sitten luonnon ilmiö tai ei, on se pureutunut länsimaiseen kulttuuriin, eikä ole poistumassa ellei länsimainen kulttuuri koe radikaaleja muutoksia. Mitä Aslan ry:hyn tulee, on sen tulevaisuus melko epäselvä, kotisivuja ei ainakaan (tiettävästi) enää päivitetä.

Päivitetty: 03.06.2004